Fauren requiem, pe 18.3.16, Lakeuden Risti, Seinäjoki

Konsertti on osa perinteistä Ristintie-tapahtumaa, mutta tällä kertaa jätämme sen väliin ja menemme suoraan kirkkoon. Odotukset ovat korkealla, tunnen Fauren requiemin entuudestaan ja pidän siitä.

Konsertti alkaa Poulencin Sinfoniettalla

Ennen Fauren sielunmessua Seinäjoen ja Vaasan kaupunginorkesterit soittavat Francis IMG_4857Poulencin (1899-1963) Sinfoniettan. Ranskalaisen säveltäjän ”pikkusinfonia” on tilaustyö BBC:lle ja se on luonteeltaan kepeä, melodinen teos, joka koostuu neljästä osasta. Puolituntinen teos tarjoaa kaunista, jotenkin elokuvallista kuunneltavaa.

Fauren requiem – solistit ja kuoro astuvat esiin

Toinen reilu puolituntinen täyttyy Gabriel Fauren (1845-1924) requiemilla. Sielumessua luonnehditaan käsiohjelmassa hillityksi, rauhalliseksi, valoisaksi ja kirkkaaksi sävellykseksi. Se eroaa muista sielunmessuista juuri näillä ansioillaan. Ahdistus, kipu ja pelko ovat poissa. Teosta luonnehditaan kuoleman kehtolauluksi.

Sävellys on syntynyt elämänvaiheessa, jossa Fauren omat vanhemmat kuolevat. Ne eivät kuitenkaan ole olleet sielunmessun pohjana. Faure itse kertoo säveltäneensä sielunmessun ”huvin vuoksi”. Toisaalta hän oli halunnut luoda hautajaismusiikin rinnalle jotakin erilaista, joka poikkeaa itsellekin liian tutuksi muuttuneesta surumusiikista.

Fauren requiemin seitsemän osaa vaihtelevat ilmaisussaan. Rauhalliset, lyyriset osuudet kasvavat voimakkaiksi, jyhkeiksi kohtauksiksi, joissa musiikki valuu korvien kautta oman kehon ääripäihin. Sormet rummuttavat rytmiä samalla, kun voin seurata sopivalta näköetäisyydeltä harpun soittajan työskentelyä. Torvet töräyttävät ja musiikillinen IMG_4858kertomus etenee.

Taitavat muusikot

Mykistävän hyvät solistit, bassobaritoni Jouni Kokora ja sopraano Marjukka Tepponen, laulavat vaivattomasti. Erityisesti Tepposen esitys kasvaa intensiteetissään lähes mykistäväksi. Miltei hengittämättä yleisö, orkesteri ja kuoro kuuntelevat vahvaa tulkintaa.

Johanna Ojala-Haapalan johtama ja harjoittama Requeim-kuoro on koottu laulajista, jotka tulevat eri puolilta Etelä-Pohjanmaata. Ilta on onnistunut ja esitys vahva myös kuorolta jälleen kerran.

Kapellimestarina toimi Vaasan kaupunginorkesterin ylikapellimestari James Lowe. Hänen elävää ja vuorovaikutteista johtamista oli kiinnostava seurata.

Konsertin jälkeen näemme tuttuja, vaihdamme pääsiäistervehdyksiä. Kirkkopihalla myös tuntemattomien kanssa kiittelemme illan antia.

Liput 20 e.

Teksti ja kuva: Leenae

Kategoria(t): Ei kategoriaa, kirkkomusiikki, Klassinen musiikki, Musiikki | Avainsanat: , , , , , , | Kommentoi

SPV-SSV, miesten salibandy 2. puolivälieräottelu, pe 11.3.16, Seinäjoen urheilutalo

Kisaturistien vuoden kisatauko päättyy, kun matka vie kohti Seinäjoen urheilutaloa ja salibandyottelua.

Hyville paikoille

Otteluohjelma_110316Pääsemme hyville paikoille, kentän tasolle. Tässä pitää olla tarkkana ja seurata peliä herkeämättä, ettei pallo yllätä nekkuun tai kaukalon laitakappale syliin.

Kotijoukkeella Seinäjoen Peliveljillä on alla niukka 5-3 tappio keskiviikolta. Katkeranrakas kiistakaveri SSV voitti ensimmäisen koitoksen. SPV:n ailahteleva ja vaisuhko runkosarja saa unohtua. Nyt jos koskaan pitää jaksaa raastaa.

Otteet tasapainossa

Ensimmäinen erä on maltillinen, hienokseltaan mennään kotijoukkueen hallinnassa. Peli on tarkkaa ja vähän hermostunutta. Herkkukohta on SPV:n alivoimamalli, jonka turvin mennään erätauolle johtoasemassa 2-1. Henri Myllymäki on erän hahmo kahdella tehopisteellä.

Pelin taso laskee

Toisen erä alku ennustaa hyvää. Kotijoukkue kiepauttaa tilanteeksi 4-1. Mikko Kohonen on iskussa ja mukana molemmissa maaleissa. Erän jatko kertoo ailahtelevaisuudesta, peli on aikamoista häslinkiä. Taso laskee, tunteet nousevat pintaan. Hätäreitä, turhautumista ja sekavaa sotkua. Onneksi kotijoukkueella on muutaman maalin etumatka. Näyttää, että mitä vaan voi tapahtua ja sattua suuntaan ja toiseen. Jos oli agendalla rikkoa toisen pelikirja, niin siinä onnistuivat molemmat.

Ryhtiliike

Kolmas erä oli upeaa katsottavaa. Jännitettäkin saatiin, mutta SSV otti erän alussa kuin ylivoimaroolin ja ohjakset käsiinsä sekä kavensi taululle 4-3 -lukemat. Tuohon vieraiden takaa-ajon tuloskunto kuitenkin tyrehtyi kovasta yrityksestä huolimatta. SPV lisäsi johtoaan yhdellä maalilla, puolusti hyvin ja piti pelipaketin kasassa. Maalivahti Jarno Ihme pelasi huippupelin ja oli joukkueelleen kaikki kaikessa. Näin lopputulos 5-3 tasasi punnukset ottelusarjassa.

Niin pitkä on matka 

Sunnuntaina taas Helsinkiin ja sitten Seinäjoelle jne. Kauden puolivälierät pelataan paras seitsemästä -systeemillä. Pitkä kaava seuloo jyvät akanoista, mutta hioo varmasti myös joukkueiden peliä eteenpäin. Valitettavasti toinen vaan voi jatkaa pelikautta, jopa sinne superfinaaliin, jos hyvin käy.

Tunnusluvut: Tulossivu Pöytäkirja Laukaisukartta

Liput: 15 e / S-etukortilla, tokalla tauolla kahvi ja iso pehmis maksoivat n. 5 euroa kahvila Vaparista.

Teksti ja kuva: Leenae

Ps. Jippii, turistien rimakauhu selätetty! Ehkä jatkoakin seuraa tulevina viikkoina.

 

Kategoria(t): salibandy | Avainsanat: , , , , , | Kommentoi

SPV – SSV, miesten salibandyliigan 3. välieräottelu, su 22.3.15, Seinäjoen urheilutalo

Ottelussa on herkullinen alkuasetelma, sillä otteluvoitot ovat tasan. Kumpikin joukkue, SPV ja SSV on voittanut kotonaan yhden ottelun. Jännempää ei voisi olla.

Kovaa mennään

Alkuminuuteista lähtien mennään lujaa. Vauhtia ja tilanteita riittää. Molempien joukkueiden maalivahdit saavat heti hyviä torjuntoja ja koppeja, mutta maalejakin tehdään. SPV:n Mikko Kohosen upea rystyveto jää kotijoukkueen ainokaiseksi. Kotijoukkueen maalivahti Jarno Ihme pelaa hyvin ja pitää joukkueen pelissä mukana. Vieraat vievätkin erän maalein 1-2.

Kova vauhti ottaa veronsa. SPV:n Jari Hankkio loukkaantuu laitatilanteessa ikävän näköisesti. Pelaaja autetaan sivuun ja peli jää siihen.

SPV_kotipeli3

Tasaista vääntöä

Fyysisten joukkueiden fyysinen peli on yleisön mieleen. Peli on tasaista ja tarkkaa, joten maalipaikat jäävät vähiin. Niitäkin on, mutta molempien maalivahdit pelaavat hyvää peliä ja pitävät kovat maalintekijät kurissa. Tulee nähdyksi se, miten hyvä maalivahtipeli on tällä tasolla tärkeä onnistumisen tekijä.

Pienet marginaalit

Ottelun edetessä vauhti vähän laantuu ja otteet muuttuvat varovaisemmiksi. Kolmas erä on maaliton, samoin jatkoaika. Voittolaukauskilpailu päättää ottelun ja siinä onnistuvat Sami Koski (2x) ja Miko Kailiala (1x). Pienen marginaalin turvin SPV kaappaa itselleen kotivoiton ja voi lyödä ottelusarjan poikki tiistaina Pasilassa.

Upea tunnelma

Yleisöä on paikalla hienosti ja tunnelma katossa. Seinäjoen urheilutalo on yksi Suomen parhaista salibandysaleista, ellei jopa paras. Valitettavasti se jää pieneksi, kun/jos finaalisarjan pelejä saadaan Seinäjoelle.

Liput 17 e S-etukortilla.

Ottelun tilastopöytäkirjakooste.

Teksti: Leenae, kuvat: Liimaki

Kategoria(t): salibandy | Avainsanat: , , , , , | Kommentoi

Aamu, la 21.3.15, Willensauna, Helsinki

Paikat ovat rivillä kuusi. En olisi arvannut, että se on Willensaunassa takarivi! Istumme ihan äänipöydän edessä, mutta muuten näkymät näyttämölle ovat hyvät. Näytelmä Aamu on alkamassa.

Taiteilijaelämää

Kuuluisan ja menestyneen pianistin viimeinen konsertti on edessä. Salin lämpiöön ilmestyvät pianisti (Seela Sella), hänen kaksi tytärtään (Terhi Panula, Cecile Orblin) DSC_0503ja konserttirakennuksessa remonttitöitä tekevä runoileva putkimies (Heikki Pitkänen). Kaikki neljä näyttelijää eivät ole yhtä aikaa lavalla kuin kumarruksissa. Kohtaamiset, suhteet toiseen ja toisiin kerrotaan dialogien kautta. Dialogi – se on kahdenvälistä ja tiivistä, suoraa; ainutlaatuinen ja -kertainen hetki, jota ei anneta kenenkään kolmannen tulkittavaksi.

Taide on ja elämä on. Pianistin elämä ja ura on ollut täynnä musiikkia, konsertteja, harjoittelua, matkustamista. Rakkaus ja tunteet ovat kuuluneet siihen vain hetkittäin. Avausrepliikissä taiteilija suree, miten kukaan ei tarvitse häntä enää.

Äidin ja tyttärien elämää

Toinen tyttäristä on toimittaja ja toinen säveltäjä. Suhde tyttäriin on jäänyt etäiseksi, tyttärien suhde toisiinsa jäänyt muodostumatta. Lämpiössä kumpikin tyttäristä kysyy äidiltään hyväksyntää ja rakkautta. Oletko koskaan toivonut, ettei minua olisi? Mitä sanot tästä, sano, mitä olet mieltä tästä sävellyksestä? Pidätkö siitä? Onko siitä mihinkään? Onko minusta mihinkään?

Putkimiehen elämää

Putkimiehen elämässä on vähemmän mutkia. Miehen konstailemattomuudessa on jotakin jännittävää. Lisäksi hän kirjoittaa runoja. Yksinkertaiset runot, suorat kysymykset viettelevät kaikki naiset vuorollaan, hieman eri tavoilla jokaisen.

Vaivattomuutta

Näytelmää on helppo seurata. Syvät dialogit sisältävät tiukkoja kysymyksiä, huumoria ja häpeilemätöntä suoruutta. Tunnelma etenee armottomuudesta armollisuuteen, itsen ja toisen rakastavaan hyväksymiseen. Elämän ottamisen vastaan sellaisena kuin se tulee, mutta ei alistuen vaan sen antamista mahdollisuuksista oppien ja ammentaen. Lakkaa kysymästä, onko sinusta mihinkään! On on. Sinusta on moneen. Tietysti on.

Muuta

Ennen esitystä nautimme kahvit ja lohileivät. Tauolla joimme lasilliset viiniä.

Katso kuvasarja näytelmän kohtauksista (Flickr).

Teksti ja kuvat: Leenae

Kategoria(t): teatteri | Avainsanat: , , , , , | Kommentoi

SSV – SPV, pe 20.3.15, miesten salibandyliigan 2. välieräottelu, Pasilan urheilutalo, Helsinki

SSV_SPVEnsimmäisen ottelun SPV vs. SSV -välieräpaketista voitti SPV eli Seinäjoen Peliveljet torstaina. Kaksijakoisen ottelun lopputulos kertoo seinäjokelaisten voimasta ja itseluottamuksesta. Nousu pahasta takaa-ajotilanteesta voittoon on myös merkki lajin luonteesta. Muutama maali voi tulla takkiin nopeastikin. Jos takaiskumaaleihin johtaneet syyt saadaan analysoitua, systeemi korjattua ja omaan hyökkäyspeliin lisättyä tarkkuutta, on peli aina käännettävissä ja voitettavissa.

Katsomo-olosuhteet

Pasilan urheiluhallin katsomon parhaat paikat on jo varattu, joten nousemme korkeuksiin, keskiviivan tuntumaan kuitenkin. Kotijoukkueen kannattajia on ympärillä, mutta tunnelma on neutraali, jopa pidättyväinen. Jäykkään tunnelmaan vaikuttavat varmaan myös penkit. Istumme kuin kirkossa, paitsi, että kirkossakin saa jaloille enemmän tilaa. Huh. Vieressä nuoret juovat limsaa ja vetävät nuuskaa. Lattia on matsin jälkeen sen näköinen ja tuntuinen.

Ottelun tuoksu

SSV_SPV2Johtuuko etäisestä katsomopaikasta vai ottelun tunnelmasta, mutta matsin tuoksuun ei meinaa päästä sisälle.  Aluksi mennään tasaisissa merkeissä, mutta pienoisessa SSV:n johdossa (3-1) ensimmäinen erä taputellaan. Toisen erän alussa SPV laittaa uutta rähinää päälle ja nostaa tuoreita miehiä kaukaloon. SSV ei jätä tilaa touhuta ja seinäjokelaisten maalipaikat jäävät kehnoiksi. Toisen erän lopussa kaksi peräkkäistä jäähyä sotkevat kavennusmahdollisuuksia, vaikka alivoimapeli toimiikin hyvin. SSV ei pääse karkumatkalle, sillä SPV:n alivoimassa mm. Teppo Mäkelä, Harri Karjala ja Henri Myllymäki pelaavat fiksusti ja uhrautuvasti.

Kolmannen erän alussa Tuukka Kiviranta kaventaa ottelun (4-3). Tuuleeko tästä Tuukka Day? Maalin päässä ollaan.  SSV on kuitenkin tänään nälkäisempi ja hamuaa irtopallot varsinkin hyökkäyspäässään. SPV:n puolustus haperoituu, tilaa jää liikaa. Omat hyökkäykset päättyvät heikkoon viimeistelyyn eikä hermoilultakaan vältytä. Erän lopussa takaa-ajettavaa on liikaa. Vaikka SPV pyrkii kavennuksiin kuudella kenttämiehellä, kotijoukkue SSV on tehokas tappamaan aikaa ja voittaa toisen välieräottelun 6-3.

Kentän ykköshahmo löytyy kotijoukkueesta. Hurjassa maalivireessä oleva Miko Kailiala kuittaa hattutempun, hän tekee maalin jokaisessa erässä. Samaan määrään ja tasaisuuteen pystyi joukkueena SPV:kin, mutta se riittää tässä lajissa kovin harvoin. Jäähypenkiltä pitää pysyä poissa, jos näissä karkeloissa meinaa pärjätä.

Hieno yksityiskohta

Ottelun kuuluttaja esitteli myös toimitsijapöydän henkilöstön sekä ottelussa toimineet pallopojat. Hän myös kiitteli samat tahot vielä ottelun jälkeen. Mainio rispekti henkilöille, jotka mahdollistavat tapahtuman sujuvuuden.

Muuta

Yleisöä oli 764. En tiedä, onko se hyvä määrä. Me ostimme otteluliput etukäteen. Ei muita ostoksia.

Bussi nro 23 vei keskustasta Pasilaan ja sieltä pois sujuvasti. Oltiin tutuilla kulmilla. Salissa olemme itsekin pelanneet mm. HIFK Salibandyä vastaan joskus 2000-luvun alussa.

Ottelun tilastopöytäkirja.

Teksti: Leenae, kuvat: Liimaki

Kategoria(t): salibandy | Avainsanat: , , , , | Kommentoi

Amadeus, la 21.2.15, Seinäjoen kaupunginteatteri

Amadeus3Tarina tiedetään. Peter Shafferin näytelmään pohjautunut Milos Formanin ohjaama elokuva Amadeus keräsi aikoinaan valtavat yleisöt. Kuva musiikin lapsinerosta ja kauhukakarasta piirtyi silloin Tom Hulcen ilakointiin. Kolmenkymmenen vuoden takaisin elokuvan kohtaukset ja roolisuoritukset ovat oudon hyvin muistissa Seinäjoen kaupunginteatterin Amadeusta odotellessa.

Alvar-sali täyttyy

Tuore esitys kiinnostaa. Ensi-illasta on viikon verran, joten uteliaisuus on korkealla. Sali täyttyy. Varaudumme ruhkaan ja ostamme jopa väliaikatarjoilut etukäteen, ettemme hukkaa taukoa jonottamiseen.

Salieri ja Mozart

Lapsineron ja leipääntyneen virkamiesmuusikon suhde on kuvattu tarkasti. Topi Kohonen Mozartina ja Esa Ahonen Salierina ovat näytelmän päähenkilöt. Kohonen on villi ja vilpertti Mozart, Ahonen kade ja laskelmoiva Salieri ovat asetelman kiinnekohdat. Asetelmaan voi upottaa monta teemaa ja vastakohtaa: nuoruus – keski-ikäisyys; nerous – keskinkertaisuus; luovuus – tavanomaisuus; rohkeus – pelkuruus; raikkaus – tunkkaisuus. Esa Ahosen roolisuoritus Salierina on upea. Tunteiden kirjavuus, eläytyminen on mestarillista. Lisäksi Ahonen toimii näytelmässä kertojana ja kuljettaa juonta niin, että kokonaisuus säilyy seurattavana ja omaksuttavana.

Onnistumisia

Muitakin onnistumisia ja mieleen jääneitä tilanteita riittää. Liisu Aurasmaa Constanzena on Mozartin ihastuksena ja puolisona monieleinen, vauhtityttö ja hermostunut nuori vaimo, äiti, joka kantaa huolta sekä perheen arjesta että Mozartin terveydestä. Jani Johansson Itävallan keisarina on pintahovin ruumiillistuma, kevyt ja keikaroiva hahmo, jonka mieli vaihtelee kuin tuuliviiri. Rooliasuja kannattaa seurata. Amadeuksen asut ovat alkuosassa kirjavat koreilevat, mutta ne muuttuvat tarinan edetessä värittömämmiksi, likaantuvat ja riekaloituvat. Pysäytetty liike erilaisissa kohtauksissa, lavasteet ja valojen käyttö – niistä kannattaa tehdä havaintoja ja katsoa tarkasti.

Suosittelemme 

Amadeus2Amadeusta voi kernaasti suositella. Se ei ole musiikkinäytelmä, se ei ole myöskään näytelmä pelkästään Amadeuksesta. Se on näytelmä itsevarmuudesta ja epäuskosta, näytelmä kateudesta ja kataluudesta. Se on näytelmä hienon pinnan alla olevasta kaltevuudesta, joka vie tässä tapauksessa toisaalta ennenaikaiseen tuhoon ja toisaalta pitkittyneeseen omantunnon piinaan.

Liput: Jo jouluennakosta edulliseen hintaan. Tauolla nautimme kahvia ja lohileivät.

Teksti: Leenae, kuvat: Liimaki

Kategoria(t): teatteri | Avainsanat: , , , | Kommentoi

Kimmo Pohjonen ja Eric Echambard, la 31.1.15, Rytmikorjaamo, Seinäjoki

Konsertti_2Turistien Rytmikorjaamon kevätkauden avaa Kimmo Pohjonen ja Eric Echambard. Luvassa on improvisaatiomusiikki-ilta. Sen nämä muusikot osaavat. Otamme eturivin paikat, jotta näemme vuorovaikutuksen ja sen, miten miehet soittimiaan pelaavat. Kimmo Pohjosen voimasoittoa on nähty useammankin kerran sekä livenä että telkkarissa. Eric Echambard on uusi tuttavuus.

TarinamusiikkiaKimmo_2

Konsertin osia on vaikea kutsua biiseiksi, kappaleiksi tai sävellykseksi. Ne ovat äänimaisemia, tarinamusiikkia ja rytmikertomuksia. Konsertti tarjoaa erinomaista musiikkia kirjoittamisen taustalle. Mielikuvitus vie tunnelmasta ja miljööstä toiseen. Annoin kynän soljua. Blogivihkoon tuli tekstiä, vaikka välillä kirjoitin sokkona.

Sessio 1 – Kvartaalin ankaruus

Aamu keinuttaa päivän käyntiin Kohta ollaan markkinoilla, tehtaissa, kokouksissa Pitää kiiruhtaa, pitkää juosta, lasten jono marssii kadulla. Pörssi rummuttaa kurssejaan, kvartaalit vaihtuvat, ihmiset puristavat, painavat otsat hiessä.

KapulatSessio 2 – Sadepäivä ja ukkosta ilmassa

Keitän teen, kattiloissa porisee. Sitten laitan munakkaan, metallisen valmistan. Aamun uinti altaassa ennen töiden alkua. Vettä sataa ulkona, ukkostakin ilmassa. Juna vie aavikolle, juna vie Siperiaan. On kuuma, hän palelee. On kuiva. Jano! He antavat hänelle juotavaa. Syö, syö, juo, juo.  Juokse kovempaa. Juokse, juokse, ravaa, maali häämöttää. Kiri kiri, ota se loppukiri. Maaliviivaa hamuan, voitan, vaikka näännyn nyt. Jano. Jano!

Sessio 3 – Pajatsoon nojaava miesEric_2

Tien vieressä niityllä lintunen, torin laidalla kadulla kukkanen, molemmat huilua soittavat, laulua pientä laulavat. Kahvilan pajatson vieressä puhetta, tarinaa, kertomusta, ja toista, kolmatta legendaa. Hah hah haa hoh hoh hoo Leijat ja vanhat miehet, niityllä ja torin laidalla.

Sessio 4a – Tanssikoulun käytävällä

Tanssikoulun käytävälle kuuluu aika klapse. Steppikenkien kopina, rytmikkäät väännöt, kuuluvat selkeät käskyt: askel eteen, askel taakse. Tanssikoulun oven takana seisoo ujo mies. Minäkö? Tanssimaan? Minäkö? Oppisinko? En osaa. Opettelenko? Tule tule tänne näin. Kädet käännä. Vielä väännä. Oikein hyvä. Näin. Suvereeni taituri kuin Travolta. Äh, unohda koko juttu, ajatus jo tuntuu nololta.

Sessio 4b – Maailman saranat

Luostarin raskaat portit ja ovet natisevat, nitisevät kirkuvat, kitisevät. Luostarin vanhat saranat, ruostuneet ja rumat – pakkopilli viheltää, tehtaan kello kilkattaa, kuuluu silti vellikellon soitto, pääset sisälle vielä, ulos – en enää tiedä.

Sessio 5 – Empivä hääsoittaja

Urkupilleihin on piiloutunut epäusko, sellainen epäselvyys, epävarmuus, epäileväisyys. Kun varmuus näyttää jo varmalta, tulee samassa isku vasten kasvoja, en uskalla, peruutan, käännyn takaisin. Ei luovuta kuitenkaan, se ilakoi ja kiemuroi, humuun intoutuu, tarjoaa marssia ja tahtoo valssia. Pyörähtää esiin iloa hehkuen, rakkaus nuori tai vanha, tunne tuttu ja entinen.

Sessio 6 – Kimalaisten tilauskirja

Kiire ja kiire, tahti on kova. Kuningatar käskee ja säätää: Tehkää, tehkää, toimikaa. Työtä, työtä, jatkakaa. Enemmän, paremmin, lisää ja lisää. KRÄTSPOKSPOMKÄÄÄÄÄK. Mitäs nyt, kuningatar? Tilauskirja hupenee, asiakkaat kaikkoavat. Suhdanteet ovat huonot, mikään ei nyt kannata. Laitan lapun luukulle ja palvelumme ulkoistan. Kiire kiire poissa on, syksy tulee, sulkee tehtaan, ajaa alas tuotannon.

UumenShamanistista, fyysistä soittoa oli saapunut kuuntelemaan reilut sata kuulijaa. Runsaslukuinen, kuten Kimmo Pohjonen totesi. Hyvä niin. Yleisö tykkäsi ja hurrasi, aplodeerasi seisaaltaan konsertin päätteeksi. Paikalla oli tuttuja, mutta myös tuntemattomampia kasvoja. Improvisaatiot ovat tuoneet Rytmikselle väkeä myös kauempaa. Muuta Joku kysyy myyjältä, miltä levyltä nämä konsertin kappaleet löytyvät. No, niin, ihan täysin ei mistään, mutta tässä on ehkä vastaavat tunnelmat. Levy on Uumen. Ostan levyn. 15 e. Pyydän  allekirjoitukset molemmilta. Pääsyliput. Veikkauksen kulttuurikaveritarjouksella kaksi yhden hinnalla. Yksi lasi valkoviiniä ja alkoholiton olut. Pojat

Teksti: Leenae Kuvat: Liimaki

Kategoria(t): live-musiikki, Musiikki | Avainsanat: , , , , , | Kommentoi