Kaarlensillalta palatessa vastaantulija antaa flyerin käteen ja työnnän sen taskuun myöhempää tarkastelua varten, koska on kylmä ja sataa. Hotellihuoneessa lähempi tarkastelu saa mielenkiinnon heräämään: viulu- ja urkumusiikkia 1200-luvulla rakennetussa kirkossa. Iltaohjelma on selvä.
Konserttipaikka sv. Jiljí
1200-luvulla rakennetun sv. Jiljí -kirkon (St. Giles in english) sisusta on 1700-luvun runsasta barokkityyliä. Lakeuden ristin pelkistettyyn tyyliin tottuneella loksahti suu auki kirkkoon sisälle tullessa. 
Kirkko oli kylmä ja penkit huonot istua, mutta katseltavaa riitti ja kuultava oli hienoa. Tilan akustiikka oli upea. Kappaleen loppumisen jälkeen viimeisten sointujen kaiku leijaili ilmassa useita sekunteja.
Ohjelma
Konsertin esiintyjinä olivat viulussa Tomáš Vejvoda ja uruissa Aleš Bárta. Puolet konsertin 12 kappaleesta muusikot soittivat yhdessä. Yhden Vejvoda soitti viulullaan yksin ja loput 
kappaleet esitti Bárta. Välillä tuntui siltä, kuin soittimia olisi ollut useampi kuin kaksi. Yhteisissä kappaleissa viulu soitti melodiaa, jota urut tukivat hienosti. Urut olivat isot, ja kontrasti korkealla helisevien hiljaisten äänten ja koko kropassa tuntuvien kovien matalien äänien välillä oli tuntuva.
Tuttuja teoksia oli monta, mm. Vivaldin Neljä vuodenaikaa, kevät, Gounoudin Ave Maria, Albinonin Adagio. Kylmiä väreitä aiheutti lämpöt
ilan lisäksi myös upea musiikki. En tiedä onko se yleistä, mutta minulle hyvä musiikki aiheuttaa kylmiä väreitä ja tässä konsertissa sillä mittarilla onnistuneimpia kappaleita olivat Bachin Toccata, Albinonin Adagio ja Gounodin Ave Maria.
Kustannukset: 450 korunaa (n. 18€), opiskelijalipunkin olisin saanut, mutta päätin pysyä rehellisyyden tiellä 🙂 Lipputulot käytetään kirkon remontointiin.
Toim. huom. Kyseessä on toukokuussa toimitukselle tarjottu vierasbloggaus. Kiitos, Hanna Kotila. Anteeksi, että saimme tämän vasta nyt julkaistua. Tuli jo vähän kiire, sillä Provinssin tulevat bloggaukset vyöryvät päälle.
Kisa- ja kulttuuriturismia 