Fame-musikaali, to 17.1.13, Rytmikorjaamo, Seinäjoki

SeAMK Kulttuurin opiskelijoiden musikaalituotanto on tänä vuonna kasarihitti Fame. Aikaisempien vuosien (The Beatles Story [buffijuttu], Kullervo [Sepro-juttu], The Rocky Horror [Sepro-juttu], [turistien rapsa]) kokemusten perusteella osaa odottaa antaumuksellista opiskelijameininkiä soiton, laulun, draaman ja tanssin pyörteissä. Seamkilaisten lisäksi lavalla on soittajia Centria amkista, Sedusta ja Keski-Pohjanmaan konservatoriosta. Etelä-Pohjanmaan Opiston tanssitaiteen linjan tanssijoita on myös mukana produktiossa.

Käsiohjelma

Käsiohjelma

Näytös on loppuunmyyty SeAMKin oma näytös. Juhlimme myös tällä tavoin SeAMKin 20-vuotista taivalta sekä Framin uutta F-osaa (Frami Oy:n Flickr-kuvia), johon on vuoden alussa muuttanut liiketalouden opettajat ja opiskelijat sekä suuri osa SeAMKin hallinnon työntekijöitä.

Kasariasetuksilla mennään

Itse musikaali alkaa ja katseeseen tarttuvat kasariasut ja muut ajan merkit. Farkkuliivit nähty. Orkesterin rumpalin ylipörrö kiharapehko nähty. Hikinauhat ja pinkki pongattu.

Esityksen orkesteri on vasemmassa laidassa ja luo hyvää jamimeininkiä. Tanssilla aloitetaan ja laululla. New Yorkin esittävien taiteiden high schoolin opiskelijat ja opettajat alkavat hahmottua. Alku on vähän sekava ja kyytiin pääseminen kestää. Osa repliikeistä jää orkesterin soiton alle ja muutenkin alun spektaakkelimaisesta lähestymistavasta oli vaikea poimia ydinainesta.

Energiaa riittää

Tanssikohtaukset toimivat hienosti. Yhtenäiset, mutta silti sopivan rosoiset joukkokohtaukset viedään läpi tasaisesti ja sulavasti. Laulajien soolojen onnistumisessa on eroja, sillä osa solistivedoista on niin vaativia, että kokeneemmillakin laulajilla olisi vaadittu paljon. Kokonaisuus on kuitenkin ehdottomasti plussan puolella. Kaikesta kuulee ja näkee, miten tekemiseen on antauduttu ja sitouduttu.

Parhaita onnistujia lavalla olivat varmaankin Carmen Diazia esittänyt Suvi Vanhala ja Tyrone Jacksonin roolissa Omar Zouiter. Molemmat urakoivat pitkähköksi venyneessä showssa kunnon iltalenkit. Taideopettajien joukosta Esther Shermania esittänyt Auri Lampinen erottui vahvana laulajana.

Kiitos koko jengille

Esitys tanssii hyvin, mutta välillä vähän liikaa paikallaan. Jäntevämpi ”leikkaus” olisi napsinut joitakin tyhjäkäyntiminuutteja pois. Siirtymiin olisi saatu vauhtia ja esityksen osaset voimakkaammin kiinni toisiinsa.

Esittävien taiteiden high schoolin koko jengille saa kuitenkin aivan syystä antaa kiitokset ja kukkapuskat. Esitys hehkuu innostusta ja hyvää fiilistä. Tanssille, soitolle, laululle ja tekemisen rohkeudelle raikukoon kunnon aplodit!

Loppusanat: Lipusta kiitos SeAMKille. Avecin lipustakin sai vähän alennusta. Kiitos myös siitä.

Kahvit juotiin Cafe Jakarin puolella. Tauko meni nopeasti, kun sai taas (!) jutella niiden kanssa, joita näkee muutenkin joka päivä: työkaverit ja avec.

Huom. nopeat ehtivät vielä näkemään esityksen. Muutama show jäljellä. Tarkista aikataulu  Facebookista.

Teksti ja kuva: Leenae

Kategoria(t): Musiikki, Musikaalit, tanssi, teatteri Avainsana(t): , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s