Lapuan Virkiä – Porin Pesäkarhut, naisten pesäpallon 3. finaaliottelu, su 8.9.13, Lukkarila, Lapua

Kolmas finaaliottelu

Finaalisarja on edennyt Virkiän hallinassa. Tasaisista numeroista huolimatta lapualaiset olivat hallinneet myös edellispäivän ottelua Porissa Pesäkarhujen vieraana. Mestaruus on katkolla, joten kentälle on lähdettävä. Mahdollinen mestaruuspokaalin pokkaaminen ja mitaliseremoniat eivät ole jokapäiväistä leipää kisaturisteillekaan.

Täysi katsomo ja sopivaa sanailua fanien kesken

Asetumme rohkeasti Pesäkarhu-fanien lippuleikin alle. Katsomon alin penkki pelaajien vaihtopenkin takana ei tarjoa parasta mahdollista pelinäkymää, mutta on muuten kiinnostava. Sanasota ja psyykkaus katsomossa on jo alkamassa. Suunsoitto etenee enimmäkseen yleisön tasolla eikä kohdistu juurikaan pelaajiin muutamaa harvaa heittoa lukuunottamatta. Myös tuomarit saavat tehdä työtään pääosin hyvässä rauhassa.

Tasaista

Ensimmäinen jakso etenee tasaisesti. Peli on vähän hermostunutta ja molemmat joukkueet tekevät helppoja virheitä sisäpelissään. Vasta kolmannessa vuoroparissa Lapuan lyöntipeli terävöityy ja he iskevät hetkessä 3-1 johtoaseman, joka säilyy jakson loppuun asti.

Toiseen jaksoon porilaiset tulevat pirteinä. Monipuolinen takakentän pommitus tuottaa tulosta ja Pori vie jakson 2-4. Auringon valo häikäisi takakenttää monta kertaa. Korkeat lyönnit näyttivät ensin selviltä kopeita, mutta sitten sokaistuminen sotki kiinnioton ja pallot karkasivat ulottumattomiin. Auttaisiko lippis vai tuliko pallo näkökenttään niin hankalasti?

Thrilleri

Ottelusta muodostuu ihana thrilleri. Jaksovoitot ovat tasan, seuraa supervuoro. Siinä lyöntipeli kangertelee ja ulkopeli on tehokasta, molemmilta. Koska ratkaisua ei saada, edetään kotiutuslyöntikisaan. Tässä kohtaa ajattelen, että laittaisin lantin Virkiälle. Monipuolisia kotiuttajia on Poria enemmän. Ottelu ratkeaakin ensimmäisiin pareihin. Sekä Enni Kylä-Kause ja Tiia Koivuniemi kotiuttavat kylmähermoisesti juoksijansa! Mestaruusjuhlat voivat alkaa!

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

 

Muuta

Oli upeat olosuhteet ja hieno tunnelma. Upea oli pitkästä aikaa seurata rauhassa koko ottelu ja vielä osallistua juhlahumuun. Iloa, naurua, kyyneleitä. Onnen ja surun. Kiva oli myös törmätä Armiin, teki liveseurantaa Satakunnan kansaan.

Kultajuhlia vietetään Suomen mestareiden kansalaisjuhlana lauantaina 21.9.13 klo 16.

Ottelun tilastokooste.

Liput: 15 e.
Parkkipaikka: Löytyi, kumma kyllä.
Jälkipelipitsat Elmassa, seurana Korikobria.
Jälkiruokana puutarhakävely Koveron perinnekasvipuistossa

Teksti: Leenae Kuvat: Liimaki