Tarina tiedetään. Peter Shafferin näytelmään pohjautunut Milos Formanin ohjaama elokuva Amadeus keräsi aikoinaan valtavat yleisöt. Kuva musiikin lapsinerosta ja kauhukakarasta piirtyi silloin Tom Hulcen ilakointiin. Kolmenkymmenen vuoden takaisin elokuvan kohtaukset ja roolisuoritukset ovat oudon hyvin muistissa Seinäjoen kaupunginteatterin Amadeusta odotellessa.
Alvar-sali täyttyy
Tuore esitys kiinnostaa. Ensi-illasta on viikon verran, joten uteliaisuus on korkealla. Sali täyttyy. Varaudumme ruhkaan ja ostamme jopa väliaikatarjoilut etukäteen, ettemme hukkaa taukoa jonottamiseen.
Salieri ja Mozart
Lapsineron ja leipääntyneen virkamiesmuusikon suhde on kuvattu tarkasti. Topi Kohonen Mozartina ja Esa Ahonen Salierina ovat näytelmän päähenkilöt. Kohonen on villi ja vilpertti Mozart, Ahonen kade ja laskelmoiva Salieri ovat asetelman kiinnekohdat. Asetelmaan voi upottaa monta teemaa ja vastakohtaa: nuoruus – keski-ikäisyys; nerous – keskinkertaisuus; luovuus – tavanomaisuus; rohkeus – pelkuruus; raikkaus – tunkkaisuus. Esa Ahosen roolisuoritus Salierina on upea. Tunteiden kirjavuus, eläytyminen on mestarillista. Lisäksi Ahonen toimii näytelmässä kertojana ja kuljettaa juonta niin, että kokonaisuus säilyy seurattavana ja omaksuttavana.
Onnistumisia
Muitakin onnistumisia ja mieleen jääneitä tilanteita riittää. Liisu Aurasmaa Constanzena on Mozartin ihastuksena ja puolisona monieleinen, vauhtityttö ja hermostunut nuori vaimo, äiti, joka kantaa huolta sekä perheen arjesta että Mozartin terveydestä. Jani Johansson Itävallan keisarina on pintahovin ruumiillistuma, kevyt ja keikaroiva hahmo, jonka mieli vaihtelee kuin tuuliviiri. Rooliasuja kannattaa seurata. Amadeuksen asut ovat alkuosassa kirjavat koreilevat, mutta ne muuttuvat tarinan edetessä värittömämmiksi, likaantuvat ja riekaloituvat. Pysäytetty liike erilaisissa kohtauksissa, lavasteet ja valojen käyttö – niistä kannattaa tehdä havaintoja ja katsoa tarkasti.
Suosittelemme
Amadeusta voi kernaasti suositella. Se ei ole musiikkinäytelmä, se ei ole myöskään näytelmä pelkästään Amadeuksesta. Se on näytelmä itsevarmuudesta ja epäuskosta, näytelmä kateudesta ja kataluudesta. Se on näytelmä hienon pinnan alla olevasta kaltevuudesta, joka vie tässä tapauksessa toisaalta ennenaikaiseen tuhoon ja toisaalta pitkittyneeseen omantunnon piinaan.
Liput: Jo jouluennakosta edulliseen hintaan. Tauolla nautimme kahvia ja lohileivät.
Teksti: Leenae, kuvat: Liimaki
Kisa- ja kulttuuriturismia 